ADVOK A AT T I / 2-2 018 21 laajakulma
Johtamispalveluita,
kiitos
Asiantuntijoiden johtaminen on hienovaraista puuhaa, jossa pitää käyttää
herkkää korvaa ja vuorovaikutustaitoja. Tämän päivän johtaja näkeekin itsensä
pikemmin kumppanina, valmentajana tai fasilitaattorina kuin käskyttäjänä.
A
TEKSTI KIRSI HYTÖNEN // KUVITUS KIIRA SIROLA
sianajotoimistoilla on iso haaste
statuksen hallinnassa, sanoo Aalto
yliopiston työelämäprofessori
Pekka Mattila.
Hänen mukaansa työelämän iso
trendi on demokratisoituminen,
eikä siltä säästy mikään toimiala.
– Kun asianajoala on perinteisesti
ollut kovin hierarkkinen, muutospaineet ovat kovat,
Mattila toteaa.
Hän patistaa asianajotoimistoja tarttumaan härkää
sarvista, sillä hyvistä osaajista käydään kovaa kilpailua.
Hyvä johtaminen ja työilmapiiri ovat asianajotoimistolle
kilpailuvaltteja. Hyvä ilmapiiri heijastuu asiakkaisiin asti.
– Kun aikaisemmin johtaja kertoi tiimilleen, miten hän
johtaa ja mitä alaisiltaan odottaa, asetelma on nyt kääntynyt
päälaelleen. Alaiset odottavat saavansa johtajalta hyviä
johtamispalveluita.
– Ei ole kyse siitä, että jokin sukupolvi x tai z haluaisi
tulla rullalaudalla töihin, vaan siitä, että ihmiset ovat myös
yksilöinä erilaisia keskenään. Joku aloitteleva juristi tarvitsee
enemmän huomiota ja ohjausta kuin pitkään talossa
ollut konkari. Toiset ovat luonteeltaan varovaisia ja toiset
taas oppivat mieluiten yrityksen ja erehdyksen kautta,
riskejä ottamalla. Johtajan on tärkeää tunnistaa erilaiset
tyypit työyhteisössä.
Asianajotoimistojen on aika ryhtyä elämään samaa aikaa
kuin asiakkaansa ja tuntea heidän maailmansa. Alalle tulee
ulkopuolisia johtajia, mikä on herätys koko toimialalle.
– Ammattijohtajathan tulevat tietenkin sinne, missä
heille on tilaus, Mattila huomauttaa.
Hänen mukaansa ulkopuolelta tuleva voi onnistua asianajotoimiston
johtamisessa, mutta on myös tunnustettava,
että asiantuntija-aloilla arvostetaan substanssiosaamista.
Siinä mielessä alan sisältä tai omasta toimistosta tulevalla
johtajalla on helpompaa.
– Toimialan ihanteet ovat perinteisesti sellaisia, että niissä
ei korosteta hyvää johtajuutta. Alan perinne on ollut eräänlainen
mestari-kisälli-malli. On toimittu periaatteella, että
jokainen on artesaani ja toimii kuin itsenäinen ammatinharjoittaja,
Mattila kuvaa.
Hän tuntee asianajajia, jotka ovat huippuhyviä johtajia,
mutta tietää myös vähemmän hyviä johtajia.
– Toimiston paras laskuttaja ei usein ole paras johtaja.
Kun toimitaan partnership- eli osakkuusmallilla, ajaudutaan
herkästi palkitsemaan paras bisneksentekijä tai
paras asiantuntija esimiesasemalla. Tämä kärjistyy aloilla,
joissa on jotain spesifiä osaamista ja asiantuntijuutta, ja
tästä seuraa tietynlaista machokulttuuria johtamisessa.
Tyytymättömyys nähdään herkästi jonkinlaisena ininänä,
Mattila pohtii. Hän on itse finanssialalta, jossa on ainakin
ollut paljon samanlaisia piirteitä.
– Vain harva ihminen on synnynnäinen johtaja, sellainen,
joka valitaan aina partiolippukunnan johtajaksi,
oppilaskunnan puheenjohtajaksi ja sitä rataa. Harva on
myöskään täysin toivoton johtaja vaan useimmat ovat
siltä väliltä. Hyväksi johtajaksi voi oppia ja kouluttautua,
Mattila kannustaa.
– Tulen lääkäriperheestä ja tiedän, että lääkäreillä on
hyvin vahva eetos osaamisensa ajan tasalla pitämisessä ja
itsensä kehittämisessä. Työssäni Aalto-yliopistossa olen
havainnut, että johtamiskoulutuksiimme hakeutuu juristeihin
verrattuna moninkertainen määrä lääkäreitä. Tämä
on ihan silmiinpistävää.
– Asianajajienkin kannattaisi ottaa johtamisen haaste
tosissaan. Ollakseen alansa täysivaltainen spesialisti, tulee
myös johtajuuden kehittämiseen panostaa, Mattila patistaa.
KYSYTÄÄNPÄ TOIMISTOJEN VETÄJILTÄ, mitä he ajattelevat
Mattilan kritiikistä.
Boreniuksen toimitusjohtaja Casper Herler vahvistaa
monet, vaan ei kaikkia Mattilan ajatuksia. Hän on johtamisesta
erittäin kiinnostunut ja käsittelee aihepiiriä podcasteissaan
sekä sosiaalisessa mediassa. Herlerin johtama
Borenius pyrkii profiloitumaan hyvään johtamiseen keskittyvänä
asianajotoimistona.
Hän mainitsee muutaman syyn siihen, miksi asianajotoimistoissa
johtajuuden merkitykseen vasta heräillään.