10 ADVOK A AT TI / 2-2018 ajassa
Psykologi
Ilona Rauhalan
mukaan
seksuaalinen
häirintä syö
työkykyä.
S I LMI NN Ä K I J Ä
Seksuaalinen häirintä on
vallankäyttöä
Psykologi Ilona Rauhalan mukaan seksualisoitunut puhe
ei enää sovi työpaikalle.
Miksi työympäristössä on seksuaalista häirintää?
Se on yleistä, koska se on ollut epävirallisesti sallittua. Seksuaalinen häirintä
on monesti ajattelemattomuutta: tekijä ei ymmärrä, että esimerkiksi
seksualisoitunut kommentointi, puhe ja huumori eivät ole hauskaa.
Toisinaan valtaa käytetään tahallisesti tai tahattomasti väärin. Kaikkein
vaikeimmissa tapauksissa tekijä voi olla seksuaalisesti häiriintynyt.
Miten se vaikuttaa työilmapiiriin?
Seksuaalinen häirintä muodostaa työpaikalle salaisen valtarakenteen
ja luo jännitettä. Tämä luo pelon ja hämmennyksen ilmapiiriä, joka syö
luovuutta ja toimintakykyä.
Kohteena olevalle se voi aiheuttaa vaikeita tunteita, kuten häpeää,
ja jatkuessaan heikentää työhyvinvointia ja työkykyä.
Miten seksuaaliseen häirintään pitäisi töissä puuttua?
Asia pitäisi ottaa puheeksi. Jos se ei onnistu tekijän kanssa, voi kääntyä
luottamusmiehen tai henkilöstöpäällikön puoleen. Työkavereilta
kannattaa kysyä, ovatko muut huomanneet samaa. Jos itse on joutunut
seksuaalisen häirinnän kohteeksi, kannattaa käydä asia läpi esimerkiksi
työterveyshuollossa.
Työhyvinvoinnin ammattilaisten tulisi luoda yhteisiä käytäntöjä puheeksi
ottamista varten. Itse kunkin olisi hyvä voimaantua ilmaisemaan
selkeämmin jo heti tilanteen sattuessa, että toisen käytös häiritsee.
TEKSTI KATARIINA KRABBE // KUVA MIKKO KAUPPINEN
Asianajajaliiton #Eimilläänoikeudella-toimintaohjelman tuloksia esitellään
toukokuussa 2018.
OIKEUDENKÄYNTIAVUSTAJIA
KOSKEVAA SÄÄNTELYÄ ARVIOIDAAN
UUDELLEEN
OIKEUSMINISTERI Antti Häkkänen haluaa perusteellisen
keskustelun lupalakimiesjärjestelmästä ja sen mahdollisista
muutostarpeista.
Suomessa oikeudenkäyntiavustajien osaamista säännellään
niin sanotulla lupalakimieslailla. Vuodesta 2014 lähtien
oikeudenkäynnissä on saanut toimia avustajana vain
asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.
Muutoksilla on haluttu parantaa oikeudenkäyntien
asianosaisten oikeusturvaa ja asianmukaisen
oikeudenhoidon edellytyksiä.
Lupalakimiesjärjestelmän käyttöönoton jälkeen on kuitenkin
tuotu esiin, että laki on osittain tulkinnanvarainen ja
puutteellinen. Tarvetta muutoksille on nähty muun muassa
luvan myöntämisen edellytyksissä, valvonnan laajuudessa,
luvan peruuttamisen edellytyksissä, avustajien palkkioita
koskevien riitojen käsittelyssä ja oikeuskanslerin muutoksenhakuoikeuden
laajuudessa.
Häkkänen toteaa, että tärkeintä on pitää kiinni siitä, että
oikeudenkäyntiavustajien osaamisen minimitaso turvataan.
VASTUULLISTA JOURNALISMIA
JULKISEN SANAN NEUVOSTO kampanjoi 50-vuotisjuhlavuotensa
kunniaksi tarkoituksenaan kertoa suurelle yleisölle,
mitkä mediat kuuluvat JSN:n piiriin ja julkaisevat vastuullista
journalismia. Se lanseerasi Vastuullisen journalismin
merkin, josta voi tunnistaa vastuullista journalismia toteuttavan
median. Myös Advokaatti-lehden toimitus sitoutuu
noudattamaan Journalistin ohjeita.
TIETOSUOJALAKI TÄYDENTÄÄ
EU:N TIETOSUOJA-ASETUSTA
HALLITUS esittää uuden tietosuojalain säätämistä henkilötietojen
käsittelyä koskevaksi yleislaiksi. Toukokuussa
voimaan astuva EU:n tietosuoja-asetus tulee sellaisenaan
sovellettavaksi jäsenvaltioissa, mutta se jättää kuitenkin
mahdollisuuden säätää tietyissä kysymyksissä poikkeuksia
ja täsmennyksiä. Niistä säädettäisiin uudella tietosuojalailla.
Ehdotettu tietosuojalaki ei muodostaisi itsenäistä ja kattavaa
sääntelykokonaisuutta, vaan sitä sovellettaisiin rinnakkain
EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa. Tietosuoja-asetus
koskee kaikenlaista henkilötietojen käsittelyä. Se sisältää
säännökset rekisteröidyn oikeuksista sekä rekisterinpitäjän
ja henkilötietojen käsittelijän velvollisuuksista.
LAIN LUKU 25.5. UNIONIN YLEINEN
TIETOSUOJA-ASETUS VOIMAAN